Minulta on itse asiassa yllättävän moni Disneyn eläin-elokuva jäänyt näkemättä, ja jotkut lapsena nähdyt eivät ole enää kovin tuoreessa muistissa. Siksipä vaihtoehtoja ei tähän postaukseen ollutkaan niin monia, mutta mitäpä tuosta!
Topi ja Tessu on mielestäni yksi koskettavimmista Disneyn elokuvista, ja pääosassa olevien eläinystävysten surumielinen tarina on hienosti muttei liian mahtailevasti toteutettu. Kaksikosta on vaikea päättää suosikkia: he ovat yhtä lailla suloisia, mutta omaavat oman persoonansa ja tarinansa. Kaksikosta Topi taitaa kuitenkin kerätä enemmän sympatiapisteitä, hän on kuitenkin elokuvan päähenkilö ja kohtaus jossa Topin omistaja jättää hänet vapauteen on kyllä yksi varma hanojen aukaisija!
Elokuva alkaa kohtauksella, jossa ketunpentu Topin äiti ammutaan ja vanha Hilma-muori ottaa hänet
kasvatettavakseen. Seuraamme Topin lapsuuden seikkailuja Tessu-koiran kanssa ja myöhemmin Topin aikuistuttua hänen elämäänsä metsässä. Hän on ehkä hahmona simppelimpi kuin monet Disneyn ihmishahmoista, mutta toisaalta se ei ala häiritä. Topissa on hellyyttävää se, että hän tuntuu olevan jatkuvasti uuden ja tuntemattoman edessä: pöllömuorikin joutuu opastamaan häntä useammat kerrat.
Topin hahmossa on ehkä kiinnostavinta, että näemme hänen elämästään monta eri vaihetta: saapuminen uuden kotiin, ystävyys Tessuun ja sen menettäminen, totaalinen elämänmuutos metsään joutuessa, ensirakkaus... Hän kasvaa elokuvansa aikana ja katsoja pääsee seuraamaan tätä, harva Disneyn elokuva on niin vahvasti kasvutarina kuin juuri Topi ja Tessu. Topin hahmo on ehkä hieman pliisu, ainakin verrattuna kompleksimpaan ja enemmän ristiriitoja kokevaan Tessuun, muttei jää kuitenkaan liian yksiulotteiseksi. Hän saa hahmokehitystä esimerkiksi aiheutettuaan tahattomasti Pösön kuoleman ja jouduttuaan kriisiin Tessun kanssa, ja hän saa näistä myös maksaa. Ja kenetpä jättäisi kylmäksi Topi-paran epätoivoiset yritykset hurmata Kiki-kettu :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti